Työpaikkakiusaaminen on tabu...

Aiheesta vaietaan, vaikka se on tapetilla koko ajan. Työpaikoilla, mutta myös muissa eri yhteisöissä, kiusaaminen on lisääntynyt hälyttävästi. Kiusaaminen on saanut mitä kirjavimpia muotoja uhrin henkiseen pahoinpitelyyn ja kiusaamiseen ovat usein syyllistyneet myös esimiehet. Narsismi näyttelee myös suurta osaa monen kiusaajan luonteessa ja vääristyneessä minäkuvassa. Kiusaamisrinkiin pyritään liittämään myös muita työyhteisön jäseniä, jotta kiusaamisesta tulisi tehokkaampaa uhrille. Monesti kiusaaja saattaa toimia hyvinkin harkitusti ja olla asemassa, jossa hänen ei odoteta olevan kiusaaja.

Vaikka työyhteisö tunnistaa kiusaajan/kiusaajat sekä uhrin, asiaan ei uskalleta puuttua pelon vuoksi. Usein ajatellaan, että on parempi hoitaa vain oma työ ja olla puuttumatta muiden asioihin. Mikäli kyseessä on narsistinen kiusaajatyyppi, joka toimii esimiesasemassa, pyritään epäkohtaa yleensä hyssyttelemään, vaikka asia olisikin jo monen tiedossa. Kiusaamisessa kyse on kuitenkin kieroutuneesta minäkuvasta ja luonteesta. Mitä on työpaikkakiusaaminen?

Työpaikkakiusaamisena pidetään tavallisesti vain työntekijöiden keskinäistä kyräilyä, naljailua ja yhteistyökyvyttömyyttä, tai henkilökemiat eivät aina natsaa, työtavoissa on eroja, tai yksinkertaisesti jonkun naamakerroin vain ärsyttää. Syitähän löytyy monia. Mutta, eiköhän tämä nyt ole ihan melko normaalia työpaikalla, kuin työpaikalla?, saatat ajatella. Satunnaista kiusoittelua, eripuraa ja kyräilyä varmasti onkin monissa työyhteisöissä, olemmehan kaikki erilaisia, toimimme tavallamme ja monilla meillä on joskus huonoja hetkiä, omia murheita, tai joku asia saattaa vain olla hauskaa omasta mielestä, mutta toisten ei.

Työpaikka- tai yhteisökiusaamisessa kaava on toisenlainen...

Kiusaamismuoto on toistuvaa, pitkään jatkuvaa negatiivista kohtelua, tarkoituksellista loukkaamista, mustamaalaamista, asiattomien vihjailujen antamista, kiusatun ja hänen työnsä mitätöintiä, kohtuuttomien työtaakkojen kuormittamista, tai sosiaalista eristämistä muusta yhteisöstä. Kiusaaminen etenee harkittuna prosessina, jonka seurauksena kohteeksi joutunut ajautuu tai ajetaan puolustuskyvyttömään tilanteeseen. Tämä kaava tuntuu olevan sama tai samantyyppinen jokaisessa kiusaamistapauksessa työpaikoilla. Kiusaaminen voi tapahtua myös sanattomana viestintänä, eleinä tai ilmein.

Vaikka lainsäädäntömme mukaan työelämän tulisi on turvallista, yhdenvertaista ja tasa-arvoista kaikille, todellisuus näyttää aivan toiselta. Tutkimusluvut ja surulliset kokemukset ilmiöstä "työpaikkakiusaaminen" kertovat karua kieltä. On melkein sääntö, kuin poikkeus, että työpaikkakiusaamista esiintyy eniten julkisissa sektoreissa, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometristä. Kunnissa jopa puolet kyselyyn vastanneista kertoi työpaikallaan esiintyvästä kiusaamisesta. Yksityisellä sektorilla luvut eivät yllä läheskään julkisten sektoreiden tasolle, vaikka niissäkin tapahtuu työpaikkakiusaamista.

Mikä tekee aikuisesta ihmisestä kiusaajan työyhteisössä?

Yksi yhteinen seikka määrittelee kiusaajia ja se on empatian ja myötäelämisen puute, tai sitä ei ole tarpeeksi. Jotkut kiusaajat kokevat satunnaisesti tarvetta kiduttaa toisia henkisesti, ikään kuin helpottaakseen omaa pahaa oloaan. Toiset taas käyttävän henkistä väkivaltaa päivittäin, tai sitten tilaisuuden tullen. Tyypillinen kiusaaja voi olla henkilö, joka haluaa edetä työssään hinnalla millä hyvänsä. Tällainen tyyppi haluaa eliminoida kaikki hänen etenemistä hidastavat henkilöt. Hän voi olla esimiestä mielistelevä alansa huippuosaaja, jonka vaikuttimena on pyrkiä "ylemmän tason piireihin" tai jopa syrjäyttää esimiehensä.

Yleinen ja myös yhteinen piirre kaikille kiusaajille ovat myös kateus, kilpailuhenkisyys, mustasukkaisuus, huono itsetunto tai vääristynyt minäkuva, (narsisti, sosiopaatti tai psykopaatti.) Tutkimusten mukaan monissa naisvaltaisissa työpaikoissa kiusaaminen on yleisempää, kuin miesvaltaisilla aloilla. Kiusaajanaiset osaavat olla todella julmia ja käyttää henkistä väkivaltaa kiusatun murskaamiseksi ja kiusattu on lähestulkoon aina myös nainen. Usein ihmettelen itsekseni, minkähänlainen kiusaajan parisuhde tai perhe-elämänsä on? Myös epätasa-arvoisuus työyhteisöissä luo omat paineensa, esim. seksuaalisen häirinnän kautta, joka voi olla äärimmäisen julmaa uhrille.

Hurttia huumoria viljelevä hauskuuttaja-kiusaaja...

Sitten löytyy tsoukkeja työtovereistaan kertova tyyppi, joka tahallisesti ja tarkoituksen mukaisesta heittää ilkeää huulta työkavereistaan tai vain tietystä työkaverista. Tarkoituksen mukaisesti huumorin varjolla kiusaava peittää yleensä oman epävarmuutensa tai epäkohdat, joita pelkää itsestään paljastuvan muille.
Harmiton pilailija-pelle sen sijaan tempautuu omaan hauskuutensa, eikä välttämättä tajua loukkaavansa muita. Molempia hauskuuttaja-tyyppejä yhdistää samanlainen tapa loukata, kuten ulkonäöstä, luonteenpiirteestä, puhetyylistä ja fyysisestä vammasta/sairaudesta tai muusta tekemisestä arvosteleminen. Myös työtehtävien arvostelu mollaamisen keinoin, sekä epäkohtiin puuttuminen vitsaillen on heille ominaista.

Narsistinen esimies kiusaajana...

Moni esimiestasolla esiintyvä kiusaaja on "It´s my way or highway"-tyyppi, joka kokee oman tapansa olevan ainoa oikea tapa toimia ja kaikki, jotka ovat samaa mieltä ja "komppaavat" häntä, saavat hänen näennäisen kunnioituksen ja hyväksymyksen. Työyhteisössä tällainen henkilö ei pelkää ja kaihda sanomisiaan, tai sitten hän muotoilee sanomisen niin, että muut kokevat hänen olevansa oikeassa. Hän dominoi ja päättää, kuinka toimitaan ja mihin ratkaisuun päädytään.

Hän on myös taitava manipuloimaan alaisiaan ja muita työtovereitaan omien etujen ja tarkoitusperiensä saavuttamiseksi, tai maineensa silottamisessa. Hänellä on yleensä oma "fan clubiinsa" ja auta armias, jos joku asettuu pienessäkin asiassa poikkiteloin tai alkaa vaatimaan itselleen jotain oikeutetusti kuuluvaa, palautetaan hänet "ruotuunsa" alta aika yksikön tai hyvässä lykyssä savustetaan ulos työyhteisöstä.

Kiusaaja esimies tuo eri yhteyksissä myös jatkuvasti esille oman asemansa ja pitää huolta siitä, että jokainen tietää olevansa hänen alapuolellaan. Hän luo "kaveri henkisen" ilmapiirin mustamaalatessaan uhria muille työyhteisön jäsenille, josta hän haluaa kenties päästä eroon tai kokee tämän uhkaksi. He ovat myös taitavia kääntämään huonoa palautetta antavat työntekijät kiusaajiksi ja vainoajiksi ja esiintyvät tällöin marttyyrinä.

Alaiset ovat esimiehenä toimivalla narsistille oman erinomaisuutensa jatke, mikäli työt on suoritettu menestykkäästi ja niistä saadaan hyvää palautetta. Hän ottaa vastaan tyytyväisenä kiitokset ja kunnian, mutta saattaa vain tokaista kiitokset ohimennen ja vähättelevästi työntekijöilleen. Koska narsisti ei koe katumusta, eikä osaa pyytää anteeksi virheitään, on tällainen esimies äärimmäisen pelottava ja ymmärrän hyvin, että työyhteisöissä esiin tulevista epäkohdista on hyvin vaikea lähestyä esimiestä saati puhua niistä.

Kiusaamiseen 0 toleranssi!

Työpaikkakiusaamiseen ja henkiseen väkivaltaa liittyy usein valtasuhde - esimerkiksi esihenkilö-alaissuhde tai sosiaalinen valtasuhde, jossa ryhmän jäsenet liittoutuvat yhtä tai muutamaa työntekijää vastaan. Jos on saatu uhri/t savustettua työpaikalta, kiusaaminen tulee jatkumaan, kun tilalle otetaan uusi uhri. Työpaikkakiusaamiseen tulisi puuttua välittömästi, ennen kuin kiusaaminen eskaloituu vakavaksi. Vuosittain työpaikkakiusaamisista johtuneet uupumukset, sairauslomat ja työkyvyttömyydet ovat surullista luettavaa ja vakavimmillaan kiusatut ovat päätyneet jopa itsemurhaan. Kuinka kiusaajat tällaisessa tilanteissa nukkuvat yönsä?

Ei vain riitä että julkisissa sektoreissa tavan mukaan lähetetään sähköpostitse rastiruutuun lomake, jossa sinun tulisi kertoa omasta työhyvinvoinnistasi. Jos esimiehenäsi toimii edellä mainittu "kiusaaja esimies", et kovinkaan helposti uskalla lähettää rehellistä palautetta omasta työhyvinvoinnistasi, mikäli koet sen huonoksi, tai olet työpaikkakiusattu.

Hyvä esimies on aidosti kiinnostunut alaistensa työhyvinvoinnista. Reilu pomo on oikeudenmukainen tasavertaisesti ja hänen tulee puuttua välittömästi työpaikkakiusaamiseen, mikäli työyhteisössä sellaista tapahtuu. Hän pitää myös työntekijän puolta kaikissa tilanteissa. Esimies ymmärtää, että valta ja vastuu kulkevat aina käsi kädessä. Viisas esimies kykenee ottamaan kriittistä palautetta vastaan ja myöntää virheensä reilusti, jos siihen on aihetta. Hän tarttuu epäkohtiin mahdollisimman nopeasti ja hänen tulee tehdä selväksi, ettei epäasiallista kohtelua hyväksytä, vaan työpaikalla on nollatoleranssi sen suhteen. 

Myös työtovereilla on velvollisuus puuttua työpaikkakiusaamiseen, mikäli huomaa sitä vähääkään työyhteisössään. Tämä on kaikkien työntekijöiden etujen mukaista. Hyvässä työilmapiirissä on mukavampi työskennellä, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Uskon, että jos työyhteisössä asiat ovat hyvin, se heijastuu koko yritykseen positiivisesti. Ollaan mukavia toisille!

❤ Roya