Uskalla elää oman näköistäsi elämää...

04.10.2022

Kirjoittanut: Roya Ahrari

Klo 11.20, viesti...

Juuri, kun asetuin läppärini äärelle ja mietin, kuinka aloittaisin uutta aihettani "Uskalla elää oman näköistä elämääsi", ilmoitti puhelimeni, että minulle oli juuri saapunut viesti. Viesti oli hyvältä ystävältäni, joka oli äskettäin muuttanut toiselle paikkakunnalle. Hän oli eronsa jälkeen löytänyt uuden kumppanin ja näyttää, että hänen vuosia sitten "sammumispisteessä" ollut elämän hiillos, oli vihdoin kohentunut suuriin liekkeihin. Hänen viestinsä sai minut iloiseksi ja huojentuneeksi.

Ystävälläni oli aiemmin melko kuoppainen liitto. Oikeastaan odotimme jo lähipiirissä, milloin he eroisivat. Tiesimme kaikki, että ero ratkaisisi monta olemassa olevaa ongelmaa, joita oli kasautunut "sankkoina, mustina pilvinä" ystäväni pään päälle ja näimme hänen voivan huonosti, samoin kuin hänen fyysinen terveyskin alkoi kertomaan huolestuttavasta tilasta ja se näkyi selvästi.
Uuden suhteen myötä, on ystäväni lopettanut tupakoinnin, laihtunut viimeisten tietojen mukaan lähemmäs 20 kiloa, (hänellä oli liikakiloja jonkin verran). Hän on alkanut liikkumaan, syömään järkevämmin. Ja mitä parhainta, heillä kummallakin on samat rakkaat harrastukset, joissa he ovat olleet aktiivisia, reissatessaan ympäri suomea ja ulkomaita. Ystäväni, joka ei ole edellisen liittonsa aikana päässyt käymään juuri missään, kuin vain satunnaisesti. Vihdoin ystäväni on alkanut toteuttamaan itseään ja alkaa elämään enemmän oman näköistä elämää.

Tarvittiin "voimavipua", tekoja, jolla päästiin lähemmäksi omia toiveita ja tavoitteita. Edellä mainitussa, kummatkin kumppanit hyötyivät omista tavoitteistaan ja elävät nyt oman näköistä, yhteistä elämää. :) Tällaista hyvää moodia, uudessa alkaneessa parisuhteessa toivon sydämeni pohjasta kestävän ja kehittyvän aina vaan parempaan!

Elämä...

Vaikka elämä itsessään sisältää soluja, hiiltä, vetyä typpeä, vettä, happea ja kaiken maailman muita alkuaineita, eroamme eläimistä siinä, että meillä on tietoisuus. Siinä, missä me ihmiset voimme suunnitella, mitä ruokaa laittaisimme, kun muu perhe tulee nälkäisenä kotiin, vetää lokki maasta venyvää kastematoa ja popsii sen suihin ja jossain vaiheessa oksentaa sen poikastensa kiljuvaan kitaan. Ei lokki ajattele, että voisi ehkä lisukkeeksi vääntää maukkaan salaatin tai voidella ruisleipää lapsukaisilleen, jälkiruuasta puhumattakaan, mutta me voimme. Eläin ei myöskään suunnittele tekemisiään tunnin, viikon tai kuukaudenkaan päähän, mutta me ihmiset voimme tehdä niin. Voimme tehdä suunnitelmia vaikka vuosien päähän, koska meillä on myös ajantaju.

Riippuen siitä, minkä ikäisiä olemme, missä asumme, mikä on elämäntilanteemme, terveytemme sekä olosuhteemme, vaikuttavat usein siihen miten haluaisimme elää ja mitä haluaisimme elämässämme tapahtuvan. Aiemmissa blogipostauksissa olen käsitellyt aiheita unelmista, asetetuista tavoitteista ja toiveista, myös asioista, joita voisimme käyttää voimavipuina, kun tarvitsemme tai haluaisimme jotain. Yhtälailla näiden voimavipujen käyttö voisi toimia siinä, kuinka voisimme tehdä elämästä mahdollisimman itsemme näköistä.

Näin 56 vuotiaana, seuratessani nuorempien ihmisten ihmeellistä hypetys maailmaa, jossa jokainen minuutti päivästä tuodaan "eetterille" some postauksissa, glamour, fittness, jetset, trainer, meikki, muoti, trendi, hectic lifestyle, face-, body liftingeillä ja kaiken maailman muilla häshtäk diibadaaballa ja ollaan niin burn outeja, jos ei saada vuorokauden aikana vähintäänkin miljoonasata seuraajaa. Itsestään tehdään mitä uskomattomimpia ja joskus aivan älyttömiä videopäivityksiä. välillä en tiedä, onko näillä ihmisillä lainkaan älyllistä elämää vai ovatko he ihan ufoja???

Sitten muistan, että nämä ihmiset haluavat elää juuri sen näköistä elämää, jota he suoltavat some-päivityksissään muiden nähtäviksi. Useimmille tällaisesta tavasta on tullut jo elämäntehtävä- ja tapa, jopa pakkomielle...

Taannoin, myöhään illalla katsoin dokumentin Yle Areenasta, nuoresta tanskalaisesta naisesta, jolle oli muodostunut pakkomielle huomion hakuisuudesta. Tuntui, kuin vuorokaudessa ei olisi riittänyt tunteja, minuutteja saati sekuntejakaan hänen jatkuvalle menemiselleen. Hän ei kestänyt olla yksin kotona. Itseänikin alkoi jo hengästyttämään moisen koheltamisen seuraaminen.

Hän muokkasi myös somepäivityksensä niin, jotta ne saatiin näyttämään siltä, että hän oli lennossa aamusta iltaan ja että hänen elämänsä oli treenausta, duunia, hienoja lounaita ja illallisia, biletystä huippupaikoissa, viinin ja shampanjan lipittämistä, upeita kuteita, fantsuja ihmisiä ympärillään, matkoja ym, ym.., kunnes hän oli aivan valmista kauraa terapiaan.

Ja, ainoa syy tähän kaikkeen oli vain huomionhakuisuus ja pelko olla yksin. Jopa jotkut hänen ystävänsäkin vaikuttivat stressaantuneita kun joutuivat vuorottelemaan yökylä vuorojaan hänen luonaan. Ilmeisesti tällainen elämä on sitä, jota moni haluaa- ja kokee oman näköiseksi elämäksi. Moni saa siitä hetken mielihyvää, kunnes tullaan taas tilanteeseen, jolloin mikään ei riitä ja taas täräytetään uutta huippupäivitystä eetteriin ja odotetaan huippukatsojalukuja sekä tykkäyksiä.

Huomion hakuisuus voi olla melko koukuttavaa huumetta ja sitä se onkin useimmille.. Saamme lukea usein surullisia kokemuksia pieleen menneistä kauneusleikkauksista tai komplikaatioista. Monet julkkikset ovat muovanneet kasvonsa ja kehonsa täysin piloille, Usein tällaisten, monien operaatioiden takia muokatut kasvot muistuttavat jo hirviön kasvoja joilla voisi helposti pelottaa kaikkia vastaantulevia ihmisiä. Herää kysymys, elävätkö he oikeasti iloisina ja onnellisina "oman näköistä" elämää, kun kuitenkin varjopuolia tuntuu olevan enemmän , kuin valoisia puolia?

Valinnan vapaus...

Useimmat meistä eivät elä elämää, joka tuntuisi täysin omalta. Monesti vedotaan olosuhteisiin tai rahan puutteeseen. Mutta, onko meillä koskaan minkäänlaista mahdollisuutta elää juuri oman näköistä elämää ulkoisista puitteista huolimatta? Tämän miettiminen on hyvä tapa tutustua itseensä ja pohtia, mitkä ovat sinun vahvuutesi tai heikkoutesi. Voisit esittää itsellesi seuraavia kysymyksiä ja kirjoittaa vastauksesi paperille tai vain pohtia niitä mielessäsi.

Mitkä ovat intohimosi ja tavoitteesi?

Mitkä voisivat olla ne "voimavivut", keinot/tiet, joita seuraamalla pääsisit ensin pienempiin tavoitteisiin ja sitten kenties lopulta perille?

Uskallatko olla oma itsesi, tuoda ajatuksesi esiin, toteuttaa itseäsi, ilman, että aina vertaat itseäsi muihin tai pelkäät saavasi kritiikkiä tai ei toivottua palautetta?

Elätkö epävarmuudesta- tai pelosta käsin?

Uskallatko tulla pois "mukavuusalueeltasi", joka todellisuudessa saattaakin olla sinun "vankilasi"?

Mikä estää sinua toteuttamasta itseäsi?

Joskus pelko uutta asiaa tai tilannetta kohtaan saa meidät voimattomaksi. Usein luomme itse esteitä ja olemattomia "mörköjä" tiellemme, emmekä pääse etenemään tavoitteissamme. Todellisuudessa niitä ei ole korkeintaan, kuin omassa päässämme. Olen itsekin kamppaillut monien asioiden kanssa, koska minun "riippani" on ollut iso epävarmuus itsestäni. Olen elänyt pelosta käsin ja pelännyt juurikin kritiikkiä, jota en haluaisi kuulla. Huonosti varustetulla itsetunnolla, olen usein verrannut itseäni toisiin. Tiedän kokemuksesta, miltä nuo tunteet tuntuvat ja minkälainen vaikutus niillä on ollut minuun. Olen onnekseni päässyt yli monista em. tunteista, mutta en ole täysin immuuni vieläkään niille.

Minua auttaneet vinkit...

Muistutan usein itseäni siitä, että vaikka en ole korvaamaton, minua on vain yksi Roya koko maailmassa, koko aurinkokunnassa, koko universumissa tai multiversumissa ja se tekee minut ainutlaatuiseksi ja arvokkaaksi, jos ei muille, niin ainakin itselleni. Lisäksi tajuten sen, että olen vain "käymässä", "vierailijana tässä ajassa ja avaruudessa" rajallisena aikana. Koitan tehdä parhaani sen eteen, että voin nauttia elämästäni, vielä, kun minulla on aikaa jäljellä. Joka päivä ei ole "ruusun terälehdillä" tepastelemista. Joskus, astuu ruusun piikkeihin, se on elämää.

Päämäärä ei ole tärkein vaan matkalla olo...

Tämän olen kokenut hyväksi neuvoksi ja oppaaksi itselleni. Koitan elää oman näköistä elämääni pitämällä niistä asioista kiinni, jotka ovat minulle tärkeitä ja rakkaita, loukkaamatta toisia. Se on minun oikeuteni. Matkalla olon otankin "seikkailun" kannalta, sillä osittainhan tämä elämän virrassa kulkeminen on sitä. Seikkailuissakin on "juonenkäänteitä", hyviä ja huonoja, eikä se oikeastaan eroa mitenkään oikeasta elämästä.. . Jos kirjoitukseni herätti sinussa ajatuksia tai oivalluksia, olisin kovasti iloinen, jos jaat ne kanssani. Jonkun toisen "ajassa ja avaruudessa" vierailevan kulkijan ajatukset ja vinkit ovat arvokkaita! Mielelläni haluaisin kuulla niistä ja jakaa ne täällä lukijoiden kanssa.

Kiitän myös kaikkia niitä sähköpostia lähettäneitä ihmisiä, joilta olen saanut hienoja palautteita ja omia elämän tarinoita luettavakseni. Olette arvokkaita jalokiviä kaikki!
Kaunista syysiltaa kaikille ajassa ja avaruudessa vieraileville tähdille!

❤ Roya